Kilahdusherkät

Dogs of my life <3
Olen aina tykännyt koirista.

Ensimmäinen koiramme saapui perheeseemme kun olin neljä vuotias.

Se oli pieni, pörröinen ja annoimme sen nimeksi Dolly. Dolly oli rodultaan villakoira.

Dolly oli mitä vanhemmaksi varttui aina vain äksympi ja äksympi ja ainoa joka sai tulla hänen lähelleen oli äitini.

Kuka ikinä tahansa yritti mennä äitini luokse, se murahti. Edes siskonlapseni ei olisi saanut mennä lähelle, siksi sanoimme,että se oli maailman paras lapsenvahti :D

MUTTA meillä oli Dollyn kanssa salainen leikki jota me leikimme kun olin yksin kotona. Koulun jälkeen tulin usein kotiin ja menin sohvalle katsomaan televisiota ja juomaan kahvia. Dolly saapui luokseni hyppäsi mahani päälle ja nukahti siihen. Mutta kun äitini saapui kotiin, Dolly heräsi ja juoksi iloisesti ovelle ja sen jälkeen olin taas murinan kohde.

Olin 18 vuotias kun Dolly menehtyi.

Puoli vuotta pystyimme elämään ilman koiraa kunnes hankimme toisen koiramme jolle annoimme nimeksi Donna. Koska äitini rakastaa villakoiria, oli myös Donna rodultaan villakoira.

Donna on nyt viiden vanha ja kulkee äitini varjona. Myös Donnalle äitini on kaikki kaikessa.

Muutettuani kotoolta elin kaksi ja puoli vuotta ilman koiraa ja minulla oli kokoajan tunne, että minun elämästäni puuttuu jotain (olinhan tottunut elämään koiran kanssa koko elämäni ajan), mutta en voinut ottaa mitään lemmikkiä koska asuinkumppanini olivat allergisia eläimille. Alettuani seurustelemaan "uudenvanhan" mieheni kanssa minulla oli vihdoinkin mahdollisuus ottaa itselleni lemmikki. Olen aina tykännyt ranskanbulldoggeista, ne on niin suloisia ruttunaamoja ja niiden luonne sopii minulle. Onnekseni myös mieheni piti ranskanbulldoggeista. Mietimme nimiä joita antaisimme yhteiselle koirallemme ja päädyimme nimeen Burgeri :D

Ennen koiran ottamistani ehdimme jo erota.

Vahvistuksen tähän koiran ottamiseeni sattui hauskasti. Olin parhaan ystäväni kanssa tapiolassa ja halusin katsoa koirien nimipäiväkirjaa. Katsoin Tammikuun kohdalta (olen silloin itse syntynyt) ja sattumalta(KO?) tammikuun kuvana oli ransaknbulldoggi :) ja 13.1. kohdalta löysin nimen Nuban ja rakastuin siihen <3

Nyt minulla on aivan ihana 6kk vanha ranskanbuuldoggi pentu nimeltä Nuba. Se on minun paras (ELÄIN) ystäväni ja minulle kaikki kaikessa...

Nuba the kieliveikko.

Niinkuin Dollylla ja minullakin oli leikki on minulla ja Nuballa myös leikki. Aina kun olen väsynyt töissä ja ajattelen, että ei tässä ole mitään järkeä, ajattelen Nubaa. Se saa minut jatkamaan niin hyvinä kun huonoina päivinä :)