Klassikko ja hirviö (Titanic ja Titanic 2) P.s. Ei heikkohermoisille!!

ALKUSPIIKKI:
Siis enpä tiennyt alunperin, että tämä oli edes totta. Mutta kyllä se on, valitettavasti. 
Innostuin taas tuossa muutama viikko sitten katselemaan Titanicin. 
No siitä innostuneena katsoin sitten elokuvaan liittyvää oheismateriaalia cdon.comista. Ja Tattidadaadaa, löysin tämän:
TITANIC 2

En odottanut paljoakaan ja eipä se ainakaan hinnalla oltu pilattu (4,95) mut odotin kuitenkin HIEMAN enemmän. Siis tää on jo jotain rikollista. Ainiin ja tämä laatulätty oli niin laadukas ettei se sisältänyt mukanaan Suomen kielisiä tekstityksiä, senpä takia voi olla että olen mahdollisesti ymmärtänyt jotain väärinkin. 
Jotenka annetaanpa vuodatuksen alkaa...

VUODATUS: 
Kaikkihan tietävät alkuperäisen Titanicin tarinan, Jack meets Rose, Rose meets Jack. Jack no,Jack Rose jne... 

Alkuperäinen Titanic lähti ensi matkalleen Southamptonista kohti Amerikkaa vuonna 1912. Kyytiin nousi 17-vuotias Rose, hänen äitinsä ja tuleva aviomiehensä Cal. Kyytii nousi myös Jack Dawson joka voitti lippunsa 
onnekkaasti pokeripelissä juuri hieman ennen laivan lähtöä satamasta.
Rose matkustaa ensimäisessä luokassa ja Jack kolmannen luokan hyteissä.
Elokuvassa kun Jack ja Rose tapaavat toisensa ensimmäisen kerran Irlantilainen Tommy sanoo, että "Ennemmin takamuksestasi lentää enkeleitä, kuin pääsisit hänen seuraansa."
Mutta Rosen yrittäessä hypätä laivan perästä Jack tapaa hänet ja pyytää häntä olematta hyppäämättä.
Kiitoksen osoituksena morsiamensa pelastamisesta Cal pyytää Jackia syömään päivällistä heidän kanssaan. 
Tästä kohtaa elokuvaa huomaa heidän välisensä luokkaeron. Jack on köyhä, mutta vapaa sielu. Hänen kotinsa on missä hän onkin (siis sillä hetkellä RMS Titanic) ja Rose "rikas", mutta kahleissa tulevaan aviomieheensä rahan takia.
"Jotta jokaisella päivällä olisi merkitys."
"...Kun ei omista mitään, ei voi menettää mitään.."
-Jack Dawson-

Jack pyytää Päivällisen jälkeen Rosea katsomaan elämää hänen näkökulmastaan.
"Haluatko oikeisiin juhliin?" (HELL YEAH! olisin lähtenyt itsekkin messiin!) :D
Mukavaa myös, että Titanicilla näytettiin myös eri kansallisuuksien matkustajia, kuten Ruotsalaisia "Talar du svenska?"
Seuraavana aamuna Rosea kuitenkin muistuttaa, Cal,miten Rosen tulisi käyttäytyä hänen morsiammenaan ja hän päättääkin ettei enää aio tavata Jackia. 
...Jokainen joka on oikeasti katsonut tämän tietää ettei Titanic olisi Titanic jos Rose ei olisi koskaan etsinyt Jackia laivan keulasta... 

Ja siitä hetkestä eteenpäin he olivat erottamattomat, kunnes laiva syöksyi kohti jäävuorta ja siitä siihen asti kunnes laiva upposi.
Lempikohtaukseni ehdottomasti laivan uppoamisessa oli se, kun he ovat menossa kohti laivan perää ja pappi lukee matkustajille raamattua ja Jack siihen mainitsee:
" Ettekö voisi kulkea vähän nopeammin siellä laakossa?"

Tämän elokuvan voisin katsoa miljoona kertaa, kyllästymättä! <3 

... Sitten se Titanic 2. 

Wikipedian mukaan tämä ei ole Titanicin jatko-osa. 
Ensimmäinen epic fail tapahtuu siinä, että elokuva on todellakin tullut suoraan DVD:lle vuonna 2010, mutta elokuvassa kuvataan että tapahtumat olisivat sijoittuneet vuoteen 2012, 100 vuotta alkuperäisen RMS Titanicin uppoamisesta.
SS Titanic 2 piti lähteä neitsytmatkalleen samalle reitille kuin millä RMS Titanic upposi 100 vuotta sitten. Josta päästäänkin epic fail kohtaan 2! 
Tadaa, tämäpä lähteekin Amerikasta nokka kohti Iso-Britanniaa. 
Päähenkilöiden tarinat eivät ole sen kummoisemmat. Amy (naispääosa) on laivan työntekijä ja Hayden (elokuvan miespääosa) laivan rakentaja ja he tuntevat toisensa entuudestaan. 
Sinänsä erikoinen elokuva, koska elokuvassa kuvataan yhtä paljon laivaa, kun Amyn isän matkaa kohti Grönlantia ja heidän tutkimuksiansa siellä, joka koskee ilmaston lämpenemistä. 
Noh, laiva lähtee liikeenteeseen ja samaan aikaan Amyn isä tosiaankin matkustaa kohti Grönlantia kuulemaan, että ilmaston lämpenemisen vuoksi merellä on tsunamin vaara. 
Hän saa tietää, että tämä tsunami osuu varmasti laivaan jolla hänen tyttärensä matkustaa, jos he eivät varoita laivaa ja laivasta ei saada evakuoitua matkustajia pois. He saavat varoitettua laivaa ja evakuointi 
aloitetaan. 
Elokuvan synkimmät kohtaukset alkvatkin tästä ja melkein tässä järjestyksessä:

1.) Laiva menee rikki jo ennenkuin mitään onnettomuutta on tapahtunut (Moottorit lakkaavat toimimasta.)
2.) Laivassa siis ei vielä ole edes vettä ja siihen ei ole osunut mikään, kun ihmiset jo juoksevat paniikissa ja kaatuilevat käytävillä. 
3.) Tsunamin johdosta ensimmäinen osuma laivaan tapahtuu siten, että Tsunamin aiheuttama hyökyaalto tuo jäävuoreen joka osuu suoraan laivan kylkeen, jolloin laiva alkaa uppoamaan.
4.) Laivan pelastusveneet ovat hyvinkin moderneja ja näyttävät enemmänkin sukellusveneiltä. (Laivassa siis oli myös perinteisiä pelastusveneitä)
5.) Toinen Tsunamin hyökyaalto käänsi koko laivan ylösalaisin ja useita jo laivasta pelastusveneisiin pelastettuja ihmisiä kuolee samalla. 

Laivan päähenkilöt pelastuvat, näistä hyökytyksistä, mutta viime sekunneilla  juuri ennenkuin laiva viimein uppoaa laivasta löytyy SUPRISE tasan YKSI sukelluspuku. 

Loppumauksi suuhun tästä elouvasta jäi se perinteisen, ei se kovin maukas maku. Koko elokuvan aikana kuvattiin enimmäkseen sitä kuinka elokuvan päänäyttelijän isä haluaa pelastaa laivasta tyttärensä ja tietenkin tämä tytär oli ainut joka pelastui hengissä koko laivasta!
Elokuvan tehosteetkin oli noh, huonot, mitä olisi voinut paremmiksi ottaen huomioon että kuitenkin elokuva on tehty 2000-luvulla.


Samaa näissä kahdessa elokuvassa oli:
1.) Laivojen lähtö satamasta ja vilkutukset laitureilta ja laivoista.
2.) Konehuone juoksu.
3.) Naispääosanesittäjät lähtevät pelastamaan jotakuta vaikka pitäisi lähteä jo pois laivasta (Titanicissa 2 kertaa ja Titanic 2 yhden kerran)
4.) Putkilla kiipeily.
5.) Miespäähenkilön uhrautuminen lopussa. (Jack antaa Roselle oven ja Hayden antaa Amylle laivan ainoan sukelluspuvun.)

Titanic

Eroa elokuvissa:
Titanicissa kun laiva on osunut jäävuoreen ihmiset ovat rauhallisia ja eivätkä tajua vaaraa, kun taas Titanic 2 paniikki iskee heti vaikka laivaan ei ole vielä mikään osunutkaan.
Titanicissa laiva katkeaa kahtia, kun taas toisessa se syttyy tuleen.

Titanic 

Titanic 2

P.s. Kuvat eivät ole omiani!

P.p.s Joudun jättämään Titanicin katselun taas vähäksi aikaa,tämän upean EPÄ JATKO-OSAN takia.

...Viikonloppu kun lumi saartoi kilahdusherkät metsään...

Tämä viikonloppu on ollut erilainen monellakin tapaa. Tai siis ei nyt niin kovin monella, mutta kuitenkin.
Ensinnäkin kuunvaihde viikko duunissa vei niin kaikki fyysiset,kuin henkisetkin mehut ees suunnitella "Mitä sitä tekis viikonloppuna ja kenen kanssa". Perjantaisen PAS**myräkän jälkeen sitä viimeistään mietti et "Juuh peli on menetetty."
Muistaakseni tosiaankin useampaan kertaan uhosin Perjantaina töissä, kuinka MINÄ linnottaudun KOKO VIIKONLOPUKSI kotiin enkä poistu sieltä. 
Varauduin siihen vielä ostamalla koko viikonlopun ruoat valmiiks, ihan vain sen takia jos en tosiaankaan olisi poistunut kotoani koko viikonlopun aikana.
Perjantai meni tavanomaiseen tapaan, kauppa,koti, syönpä tässä vähäsen, vienpä tuon Nuuberin ulos ja menenpä lekottamaan raajojani sohvalle "ihan vähäksi aikaa". Todellisuudessa siis nukuin seuraavaan aamun, johonkin 6.00.6.30 olin jo ylhäällä,juomassa aamukahviani.
Pihalla oli ältsisti lunta, uutta,koskematonta lunta. Menimme tavanomaisesti tuonne jalkapallokentälle kävelemään ja päästin Nuban vapaaksi juoksemaan. (En siis tavallisesti yksinollessa päästä vapaaksi, mut oli 
aikaista ja muita ei ollut näkyvissä). WIIIIIIUF, kun se jo katos. PANIIKKI! NUBAAAAAA (hyvä huudella tälleen jossain 7.00 aikoihin pihalla ihan täysii) :) Ja parin namin avulla se suostui pysymään kentällä ja eikä lähtenyt juoksemaan naapurin koiran perään. Iso kiitos koulutusnameille :) 
Päivä meni hitaasti, tiskasin loput tiskit ja tein TAAS uskomattoman hyvää tortillalasagnea (vähän eri kermalla vain) :P 


Tässä kaikkien iloksi tai vihaksi paljon kehumani Tortillalasagnen ohje :) 


6 annosta
Ainekset: 
1 paketillinen isoja vehnätortilloja (6kpl)
400g paistijauhelihaa (itse olen käyttänyt ihan normaalia sika-nauta,nauta-sika jauhelihaa)
1 pussi (200g) Pakastesipulia
2 rkl Valio Oivariini juoksevaa (vuoan voitelemiseen)
3/4 tl suolaa
2 tl pippurisekoitusta (Itse laitan vain 1 tl tätä sekoitusta, koska 2 tl tulee vähän liian mausteista minun makuuni)
1 tlk (400g) tomaattimurskaa
! prk (2,5dl) Valio maustettua ruokakermaa Kolme juustoa
1 dl Persiljaa (Itse en ole tätä ainesosaa käyttänyt)
1 pussi (150g) Mozzarella raastetta

Ohje: 
Paista jauheliha ja sipuli pannussa. Mausta. Lisää tomaattimurska ja ruokakerma ja anna kiehahtaa. Nosta levyltä ja lisää hienonnettu persilja. 
Itse otin uunivuoan voitelin sen ja laitoin pohjalle tortillat, sitten kastiketta ja juustoraastetta, sitten taas tortillat,kastike ja juustoraaste jnejne.
Paisto 225 asteessa uunin ala/keskiosassa 10-15min.

(Tein myös tuosta auran makuisesta ruokakermasta ja tuli hyvää, sillon maustin vain siten, että en laittanut ollenkaan suolaa ja sen 1 tlk pippurisekoitusta.)


TADAA! Helppoa ja hyvää. Yksin elävälle tyttiäiselle riittää useammaksi päiväksi :) 

...Niinkuin jo sanoin, että tarkoitukseni oli ekaksi jäädä vain kotiin, mutta olimme jo puhuneet siskoni kanssa katsovamme elokuvan Lauantai-iltana. 
Kuudelta sitten illalla päätin viimein, että jos saisin isukilta kyydin keskustaan voisin toki lähteäkkin.
Seitsemän aikoihin sitten lähdin siskolleni katsomaan elokuvaa. Titanic 2 oli vuorossa. Ekaksi ajattelin, että nääh, en jaksa ottaa juomaa mukaan, mutta mietittyäni kuinka huono tuo pläjäys saattaisi olla, otin kaksi armon kaljaa kaupasta. Yhden itselleni ja yhden siskolleni. Myöhemmin tästä lisää,olen liian masentunut tässä mainitakseni siitä mitään...
Oli mukavaa pitkästä aikaa käydä vanhoilla "huudeilla". Tuli mukavia muistoja niistä ajoista kun siellä vielä asui... :) 

P.s. Puhuin tytsyjen kanssa silloin Turuus josko sitä opiskelis tai tekis töitä. Ja millä aikataululla. Nih, tuli puhetta että lähtisinkö toiseen kaupunkiin vai jäisinkö Espooseen. Omasta mielestäni olen niin Espoolainen kuin olla ja vaan voin ja siihen ystävänikin tokaisi
"Sä Mari olet kyllä niin Espoolainen, että mä en voisi koskaan kuvitella sun asuvan missään muualla." :D 
Noh tässä viime viikolla jaettiin tällaista uutta lehteä ja nauroin, koska tämähän sopii minulle kuin nyrkki silmään. 

                             Espoon nainen. Lehti Espoolaiselle ja Espoonmieliselle naiselle.


Jotenkin musta tuntuu, että tää lehti on kuin mulle tehty :D 

Lumihirviöitä,- ja enkeleitä!

Hullu viikko takana. 
Kuukauden vaihe töissä ja kolmea eri työtehtävää hoitamassa = Perjantai ilta unten mailla. 
...Antakees lapset kun Mari täti kertoo jotain... 
Olin Maanantaina hieman väsynyt. Tämähän ei tietenkään johtunut siitä, että olisin ollut Sunnuntaina Turussa. Ei tietenkään :) Se johtui siitä, että en ollut varautunut heräämään viikonlopun jälkeen töihin :P 
Sunnuntaina siis valitettavasti heräsin kauhukseni siihen, että ystäväni soittaa, että missä olen. Terroria, olin kotona, heräsin vasta ja minun olisi pitänyt samaan aikaan olla jo Espoon keskuksessa ostamassa lippua Turkuun menevään junaan. Noh, tunnin myöhässä olin sitten loppujen lopuksi siellä. Turussa juhlistimme ystäväni synttäreitä, ruoka,kahvi ja seura oli hyvää ja pääsinpä kattelemaan Turuun jouluisia kauppoja :) 
Sainpa VIHDOINKIN varattua liput raskaaseen jouluun (PAKKO OLI, kun olin saanut salamanterilta tästä sanomista, et vielä ne liput loppuu, ennenku saan ne varattua) :D. Juu, ja todellakin olen niin hajamielinen, että joudun matkustamaan toiseen kaupunkiin toisen ihmisen muistuttamaksi ennenkuin muistan tehdä niinkin yksinkertaisen asian,kuin varata liput keikalle :) 

Maanantai ja Tiistai meni oikein sulavasti tehden omia työtehtäviä. 
Maanantaina Salamanterin muistuttamana kävin hakemassa liput ja TADAA! Tässä se nyt olis, salaisessa (Ei kyl tämän jälkeen enään niin kovin salaisessa piilossa) :) 

Keskiviikko ja Torstai meni sitten taas toisessa työpisteessä. Meni ihan sulavasti, mutta tavaraa oli paljon ja ulkona kylmä, ei siis mikään unelma asetelma. Enimmäkseen tuuli ja vähän tuli taivaalta lumihötöö, mutta just mietiskelin, et HEI,on ne ennenkin luvannut sadetta ja räntää taivaalta ja mitään ei ole tullut ja sitten kun ne lupaa, et ei tuu mitään niin johan sieltä tulee taivaalta kissoja ja koiria... Mut tällä kertaa sääennusteet pitikin paikkaansa!! (YLLÄTYS!!) Lunta tuli ja vielä kivan kiinteenä, ettei se heti sulanukkaan pois. Siis tämähän asetelma ei minua miellytä,ei vapaa-ajalla eikä töissä, mutta nähdessäni, kuinka onnelliseksi Nuba tuli (siis toi koira meni ihan sekasin!) tulin itsekkin hyvälle tuulelle. En vihaa enää ihan niin paljoa tuota lumimäärää... Kunnes...
Perjantai. Kirottu Perjantai. Heräsin aamulla ja lähdin viemään Nubaa ulos. Ei siin mitään, mutta lunta oli tullut yön aikana AIKUISTEN OIKEASTI järkyttävästi. Sitä sato vaakatasossa. Ensimmäinen virhe sinä aamuna oli herätä. Toinen virhe oli laittaa ripsiväriä, koska siihen mennessä kun pääsin töihin, ne oli jo poskilla.
"Onneksi" pääsin aivan kokonaan toiseen toimipaikkaan tekemään töitä. Ainut mikä siinä oli "onneksi" oli se, että sain olla koko päivän sisällä ja en joutunut lähtemään lumisateen uhriks pihalle. 
Ja KYLLÄ nukuin taas onnellisesti koko Perjantai-illan. Sen verran rankka tuo viikko työmäärineen ja muuttunuine säineen oli. 
Pakkanen ja lumi saa jäädä,mut nyt vois tuo sataminen loppua. 

P.s. Hyvää joulukuuta kaikille :) 
P.p.s Tukehtukaa kateuteenne ja kattokaa kuinka hieno kalenteri mulla on :P (Piti siis ostaa kalenteri jossa on prinsessat, mut en päässyt Tarjariin asti, joten ostin sitten ässästä tällasen hienon lohtukalenterin) :) 
P.p.p.s Henkinen ikäni on ehkä joku 5v :P 

Feeling miserable, looking like SH*T!

Tuskien taival ohi. Ja nyt puhun työviikosta.
... Siis tällä viikolla kaikki on mennyt pieleen.
Tarkoituksena oli työn jälkeen, ahertaa kotona niin paljon kuin mahdollista ja ahertamisella tarkoitan siivoamista. No kai mä nyt jotakin sain aikaseksi...
Menin Maanantaina töihin hyvillä mielin, viikonloppuna oli oikein mukavaa ja olo oli mitä mahtavin (ei siis mitää  järkyttäviä jälki darra olemuksia). :D 
Pääsin tekemään toisia hommia ja olin innoissani, kaipasinkin hieman uusia haasteita ja maisemia töissä, ettei kaikki olisi aina samaa kangistunutta pakertamista. 
Olin innoissani tasan siihen asti kunnes huomasin minkälaisen kaaoksen eräs nimeltä mainitsematon mieshenkilö oli jättänyt jälkeensä. Semmonen SAA**NAN LAISKA ***** ja sit sitä viel "palkitaan" siitä, että se jättää hommat vähän niinkun puoliks kesken. Yeah, tämähän viikko alkoi lupaavasti, mut ei vielä ollut paniikkia ilmapiirissä.Kotona jaksoin sentääs olla sen verran pirteä, että hoidin loput pyykkituvasta :)
TIISTAI:
Lisää epäonnea tiedossa, möhlin itse töissä. Virhe ei ollut iso eikä merkittävä, mutta se tiesi kaksinkertaista hommaa. Ihankun ei muutenkin olisi liikaa töitä jo nyt? Pienetkin takapakit voi ottaa kupoliin, uskokaa pois...
Päivä oli niin kurja, että jouduin ostamaan kaupasta muiden ruokaostosten lisäksi hieman lisälohtua, eli namikkaa ja limukkaa. 
KESKIVIIKKO:
"Minä täällä hei! Ootko sä tulossa töihin vai et?"
"Voi VIT** VIT** VI**U! Tuun heti kun ehdin."
"Juu, ei mitään hätää. Tule heti, kun ehdit, kunhan tulet."
...Eli nukuin pommiin onnistuneesti. 
Tämmöset aamuherätykset on kaikkein paskimpia, siinä kun tuppaa koko päivän aikataulut menee sekasin. Pur.
No hoidin hommat niin ripeästi kuin kykenin ja pystyin. Jouduin kuitenkin olemaan töissä tunnin pidempään kuin mitä oikea työaika oli. (Päätin siin työajalla korjailla erään tunarin virheitä, että oma työ luistaisi mukavammin, vaikka olin kovasti uhonnut, etten niin tekisi...)
Tulin takaisin pihalta ja ovi oli kiinni. 
"Ei helvetti, mitä mä nyt teen?" Onneks esimies oli viel paikalla ja tuli avaa oven. 
"Onneks olin viel paikalla, muuten sä olisit jo kohta soittanut mulle." ... Juu tosi hauska vitsi.
Jäin sitten vielä sisälle puoleks tunniks ja kun viimein olin vaihtanut vaatteet ja lähdössä kotiin, ulko-ovi ei aukea, koska lukko on rikki. PANIIKKI! Bussiin on kerittävä. Onneks just sillä hetkellä työkaveri tulee sisään ja päästää mut ulos...
TORSTAI: 
Ei maata jyrisyttävä päivä. Korjasin loput tunarin virheistä, vain ja ainoastaan omaksi iloksi (vaikka tottakai, kun olen tehnyt hyvän työn en kuitenkaan pääse ensi viikolla niistä työn iloista nauttimaan!) 
Päätin sitten hoidella vielä loppuviikon ruokaostokset (KYLLÄ, ostin vähän lohtu namppaa ja limukkaa kun tää viikko raastellut hermoja sen verran paljon!) ja siivoilin sitten tuon ainaisen ikuisuus projektin, VESSAN. Tuskin kenenkään lempihommia, kyseisen asunnon osan siivoaminen?
PERJANTAI:
Valivalivali. Liikaa hommia tälle päivälle. Muuten se asia ei olisi edes haitannut ellei käteni olisi taas ollut kipeä. 
"Voi VIT** VIT** VI**U VI**U SAATANA!"
"No äläs nyt, nythän on Perjantai, kaikki on ihan hyvin!"
Juu toki on. Ärsyttävää tuollainen kommentointi. Ärsyttää vaan kahta kauheemmin. 
Onneks oma uurastaminen helpotti päivää. Jouduin kylläkin menee Hesburgeriin syömään työkaverin kanssa ja ostamaan hiusvärin ja uuden muistikirjan lohdukkeeks. Tällaiset huonot viikot töissä aiheuttavat yllättävää köyhtymistä ja hiustenlähtöä. Sain tällä viikolla paljon virikkeitä aloittaa katsomaan niitä koulupaikkoja ja mihin aloille sitä hakis. Eli kaiketi jotain hyvää sitten kuitenkin :) 

haropeikko Mammahan se siinä, tukka revittynä puolksi päästä ja naama samanlaisessa irveessä kuin aina :D 

P.s Ja J-man seuraavan kerran, kun soitat niin soita vaikka sillon kun 
sovitaan etten nukkuis koko päivää, äläkä 3.3o yöllä. Terveisin: Siitä asti ylhäällä! MUR!

Lauantai hurlumi :)

Niin kuin olenkin tässä valitellut väsymystäni (Tämä Syksy-Talvi sekoitus,kylmyyttä ja pimeyttä ei sovi minulle!!) ja kertonut vanhuuteni saloja halusin vielä hieman kertoa viikonlopustani. 

Perjantai aamu alkoi jo kaaoottisesti, olin nukkunut liian vähän ja siksi huonolla tuulella. Siivoaminen painoi mieltäni, koska en ollut siivonnut ollenkaan viikolla, olin liian väsynyt tekemään mitään. 
Töiden jälkeen olisin kamalasti halunnut tehdä jotain, mutta väsymys voitti tällakin kertaa, jäin kotiin katselemaan (Oikeastaan kuuntelemaan) CandyCandyja ja kutomaan.

                                                               Neljän päivän tulos

Lauantaina heräsin pitkin yötä koska joku soitti monta kertaa yöllä,suututtaa, kun herätetään noin keskellä yötä...  
Kahdeksalta sitten loppujenlopuksi heräsin. Siis juu, nää kylmät säät ei todellakaan sovi minulle! Oon nyt ties kuinka kauan ollut hieman kröhäinen, hieman flunssainen, mutta en tuu kipeeks! Ei se muuten mut nää aamuolot ja töiden jälkeinen olo on jotain ihan ****:n ******! 
Oli pakko siivota, vaatteet makoili vessassa ja tiskit tiskialtaassa. AHDISTAVAA! Ei kun töpinäksi siis. Pyysin samalla toverini J:n syömään luokseni, kun kehasin jo Perjantaina tekeväni herkkuruokaa. En sitten 
kehdannut syödä kaikkea yksin :) 
Siinä siivoillessani sain puhelun Zossilta. Hän pyysi minua katselemaan elokuvia iltasella ja siellä olisi myös Sivi. 
JEE!... Hmm... Mutta mites Nuban kanssa? 

M: Onks sul mitään tänään?
J: Johan mä sanoin, et ei oo.
M: Hyvä, sit voit varmaan kattoo Nubaa muutaman tunnin?
 J: No joo... 

Hyvä siis, Nuballa on kaitsija ja mamma voi lähteä viettämään tyttöjen kanssa laatuaikaa! 
Pakkasin mukaan Nuballe safkaa ja vähän niinko nakitin J:n pesemään Nuban! (Oli muuten pessyt ja nyt Nuba on puhdas,iloinen ja kiiltävä turkkinen kaveri!) :)
Olin suunnittelut lähteäväni hyvissä ajoin kotiin, mutta niinkun aina kun on hauskaa, aika menee kuin siivillä,olin siis hakemassa Nubaa siin yhen aikaan yöllä. Väsy voitti taas (No ***** suprise!) ja vaadittuani peiton päälleni nukahdin kaverilleni. 

Sunnuntai paniikki. "Missä mä oon?!" ... "Ai täällä,hohohaha" (Silmät kiinni)
PANIIKKI. "Missä Nuba on?" 
Hiljaista kävelyä kaverin makkariin ja huomaan, et siellä se Nuba onkin nukkunut yönsä :) 
Aamukävely Suvelassa, juu ei herkkua, mutta oli pakko saada aamupalaa ja kahvia. 
Palvelu pelasin, sain aamupalaksi muroja ja välipalaksi croisantteja ja PAAALJON kahvia. 

...Pitääkin varmaan korvata tää palvelus jotenkin J:lle... Hmm... Pistetään se ajatus muhimaan ajatuspähkinäiseen.  :D

... Tällä viikolla on tiedossa rajua siivoamista. Mut tekevä palkitaan, koska viikonloppu on täynnä ystäviä,juhlia,jutustelua ja mutustelua! Joten pidän pääni kylmänä ja teen mitä on tehtävä.

Siivouksen eka erä ohi Mari 1- Lika 0!! (Pesutupa check!)
Palkitsen itseni tilaamalla uusia perheenjäseniä elokuvieni ja sarjojeni joukkoon.

Elokuvat: 
Leffa paketti, jossa elokuvat: 
*Bridget Jones- eka osa
*Love actually
*About a boy

*Titanic 2

Sarjat:
*Ugly Betty kausi 3
Olen katsellut liikaa murha,ruumis, ja lieju sarjoja, ja romanttisia pläjäyksiä. 
Nyt kaipaan vähän Betty poweria ;) 

P.s IISO kiitos tytöille Lauantaista!
P.p.s Tiedättekö sellaisen ihmislajin, joka on ilkeä ja laiska ja silti tuntuu et siitä kaikesta kuitenkin palkitaan sitä? Minä tiedän. 
P.p.s Sille palkinto joka hiffaa ketä tää monsteri elokuvasta Cloverfield muistuttaa :) 

Nubamaisia terveisiä! Musta tuntuu et loppujenlopuks mul oli tuhat kertaa kivempaa  viikonloppuna kun mammalla ja kiitti hei vaan tuhannesti :D 

I´m the sailor granny!

Jepa. Olen nyt kahden viikon ajan saanut tehdä hieman erilaista työviikkoa. 
2-3 päivää vanhassa toimipaikassani ja 2-3 päivää tässä "uudessa" eli omassa toimipaikassani.

Hyviä puolia siinä on:
1.) Nähdä vanhoja hyviä työkavereita!
2.) Se kun ei koskaan tiedä mitä saa tehdä, eipähän kangistu rutiineihin.
3.) Joskus käy hyvä nakki ja saa olla huonolla ilmalla sisällä.
4.) Tuntee olonsa edes vähäsen tärkeäksi, osaan täällä hommat ja minua tarvitaan.

Huonoja puolia siinä on:
1.) Muuttuvat työmatkojen pituudet (varsinkin, jos pitäisi käydä kaupassa töiden jälkeen!)
2.) Työvaatteiden kantelu ympäriinsä.
3.) Se tunne, kuin olisit ylimääräinen ja sinua ei tarvita täällä tänään.
4.) Väsymys viikolla ja varsinkin Perjantaisin haluaa olla vain kotona.

Puhuttiin tauolla vanhan työkaverini kanssa:
HÄN: Olin kaupassa kun huomasin seisovani lankojen edessä ja mietin, että pitäiskö alkaa kutomaan. Sitten mä tajusin, et huh ei, en mä niin vanhaks oo vielä tullut. 
(Ei täysin suora lainaus, mutta kutakuinkin pointti tuli selväks) :D 
MINÄ: Ai, mä ostin jo langat, nyt mun pitäis vaan löytää kutomapuikot.

Loppujen lopuks kävin ostamassa nuo puikot :) 

Ensimmäinen merkki vanhuudesta sitten kaiketi! :D

SISARENI: Sitten kun huomaat tykkääväs vaaleanpunaisesta,huomaat olevas vanha.

Olin siis uhonnut siskolleni etten koskaan voisi tykätä vaaleanpunaisesta,missään muodossa, koskaan. Sitten 23 vuotiaana huomasin pitäväni siitä väristä :)

Toinen merkki vanhuudesta! 
Final evidence on se, että kudon nyt vaaleanpunaista tuubikaulaliinaa, neljättä päivää...

Ja siis miten tämä vanhuuden todistelu ja työ liittyy toisiinsa on, se että olen nyt kahden viikon ajan ollut hyvin väsynyt Perjantaisin ja ollut Perjantai illat kotona, joko nukkuen tai kutoen kaulaliinaani. 
Lauantaisin olen herännyt aikaisin ja siivoillut. Sitten vasta, kun olen hoitanut kaikki pakolliset kotityöt olen lähtenyt kaupungille sosiaalisoimaan ihmisten kanssa muutaman olusen merkeissä. 

Aikaisemminhan siis olin koko viikonlopun liikenteessä ja olut maistui ja laulu raikasi, nykyään alkomahooli edes ei maistu pahemmin.
Kaikille teille  nuorille ja nuoren mielisille, tämä ei ole hullumpaa. Koti on puhdas, Nuba tykkää ja ei paina jalka Maanantaisin :D 

P.s Saavuin kotiin tänään hyvissä ajoin vartavasten siivotakseni, mutta jumituin sitten TAAS katsomaan CandyCandya :D 
P.p.s JA KUTOMAAN! 

Rikollisen hyvä koukutus! CandyCandy jaksot 1-6. Kiitos paljon J-Manille joka nuo minulle hankki! :) 

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! 

Päässä se soi se soi!

Olen nyt nähnyt erään pojan tässä muutaman kuukauden ajan tulevan samalla bussilla useina aamuina ja iltoina samaan aikaan kanssani. 
Asia mikä tässä häiritsee on se, että hänellä on useita samoja maamerkkejä kasvoissaan, kun entisellä poikaystävälläni.
Noh, eilen 15.11.2012, tulin taas samalla bussilla hänen kanssaan matkalla töistä kotiin. Ensimmäistä kertaa jäin samalla pysäkillä pois, miettien et jos hän sanoisi jotain minulle voisin kysyä, sattuisiko hän olemaan samaa sukua entiselleni. Sinänsä ihan dorkaa, koska 
A.) Miksi hän puhuisi minulle?
B.) Miten sitä kehtaa yhtäkkiä kysymään " Hei mikä sun isä nimi on?" "Entä muiden sukulaisten?"
C.) On ylipäätänsä hyvin epätodennäköistä, että he olisivat sukua toisilleen.

Jotenka siinä kävelin hänen perässään,kun mietin hänen nimeään ja mietin mielessäni "25". (Siis tuohan on minun ikäni) :D 
Siinä aloin miettimään, että kuvitella jos ihmisillä ei olisi nimiä vaan nimi olisikin vain luku esim. 2567000552? 
Voi sitä rukkaa jolla sattuu olemaankin huono muisti tai huono numero pää :D Entä sitten jos haluaa antaa vaikka omalle murulleen tai parhaalle kaverilleen lempinimen? Olisko se sitten vain kaikkien sen "nimen" numeroiden summa?
Ja siinähän vasta ongelma tulisi jos nimessä olisi näin: 25101112000. Eli luettuna kaksi viisi kymmenen yksi yksi yksi kaksituhatta. 
Pitäiskö se sitten erotella näin 25,10,111,2000? 
Ja kuka noista saisi päättää? 
Mutta se mikä oli kaikkein tärkein kysymys oli se, että jos kaikilla olisi niminään vain numero niin kuka saisi olla numero 1? 

Että tällasta mun pään sisällä vilistellyt :) 

... Siinä kävellessäni sen pojan perässä huomasin käveleväni vähän liiankin kovaa ja lähellä häntä. Onneksi tiemme erkanivat tuossa pallokentällä. 

P.s katellut niin tehokkaasti Titanicia ja candycandya, et tunnusmusiikit pauhaa päässä! 
P.p.s Palaan rikospaikalle katselemaan vielä YHDEN jakson Candya ;) 

Hyvää viikonloppua kaikille! 

Koiramaista viikonloppua!

Kyl sen huomaa kun viikonloppu on saapunut.
Yleensä aamuisin tuo nainen, on vihainen kuin perseeseen ammuttu karhu. 
Läheisyys ja jaloissa häärääminen ei kelpaa. Se mörssyää ja möyhöää,kuinka on kamala kiire,kohta olen myöhässä jne. 
Perjantaisin hän on yllättävän leppoinen. Hoitaa aamuhommansa niinkuin muutenkin, mutta ilman kummempaa karjumista.Yleensä Perjantaisin (ainakin tänä Perjantaina) mamma saapui kotiin kahden kauppakassin kanssa täynnä ruokaa MINULLE ja no ok, myös hänelle... Mut pakko mun on sitäkin ruokkia, että se jaksaa käydä lenkeillä MUN kanssa... :) ( <---- kuvitelkaapa tuohon oikein mairea koirahymy ala Nuba) :D 
Ensimmäinen lenkki töiden jälkeen menee yleensä nopeasti ja täynnä huokauksia "Mennään nyt, on nälkä." Mutta Perjantaisin saa haistella rauhassa ja mammakin on nälästä huolimatta yllättävän rauhallinen. 
Pelottavan rauhallinen...
Rappusissa odotan kiltisti mammaa, sekun ei tykkää juosta portaita perässäni. Kuuluu "Hyvä tyttö." Nyt pelottaa, se on liian hyvällä tuulella...
Perjantaisin tuolla naisella on joskus tapana "sammua" sohvalle heti ruokailun jälkeen, sama tapahtui tänään. Siihen se rotkahti joskus viiden aikaan ja heräsi Lauantaina ensimmäisen kerran aamulla viideltä ja sitten 
seuraavaksi seitsemältä. Vaikka olinkin päästänyt hätä lirut lattialle, se ei suuttunut. Ei sillä olisi ollut
lupaakaan, kun itse meni ja nukahti! 
Lauantaina siivoilimme ja ulkoilimme paljon. Mamma jopa leikki ja paini mun kanssa. 
Meille tuli vieraita joskus viiden aikoihin. Mamman sisko ja siskonpoika tulivat tuomaan mammalle vaaterekkiä. Oli kiva peuhata pojun kanssa, mamma kun on välillä vähän laiska mun kanssa leikkimään. Toisaalta Lauantaina ehdimme vähän aamupainia, jonka minä tottakai voitin! 
Illalla vaaterekin kokoamisen jälkeen lähdimme yhdessä Suvelaan morjenstamaan vanhoja ja uusia tuttuja. Pääsin peuhaamaan mammansiskon koirien Nupun ja Ronin kanssa. Se oli mukavaa, olla koko ilta mamman kanssa liikenteessä. :) 
Tänään, Sunnuntaina, olen nukkunut koko päivän. Aina kun olen ollut liikenteessä ja leikkinyt paljon,olen väsynyt. Mamma on katsellut toistamiseen Titanicin, mamman uusimman ihastuksen Leon, elokuvaa :) 
Vielä tunti pesutupaa edessä ja sitten varmaan mammakin könyää nukkumaan mun viereen. 
Oikein mukava viikonloppu takana, ainakin minulla, en sitten mammasta tiedä :D 

Hyvää tulevaa työ,-koulu,-työtöntä viikkoa kaikille!


Terveisin. Nuba,Bobo,Nubamalaatio Hyvönen (rakkaalla LAPSELLA on monta nimeä) <3

P.s. Muistimme soittaa mamman kanssa "Hyvää isänpäivää!"- puhelun ukille. Harmittaa kyllä ja paljon kun ei ole sellaista päivää,kun "Ukin päivä", koska sillon voisin mennä peuhaa vanhan ukon luokse :) 

Vovoi, sen yhren tähren,onko IFFIL?

Mietin tässä vain, että minkäköhänlainen vakuutus pitäisi ottaa, jos tuntuu et kadottaa ja rikkoo tavaroitansa liian usein? Ja kehtaiskohan tätä ihan kysyy IFFILTÄ? 
Eli siis joo moi, kadotin kamerani viime Lauantaina. Ja mitenkö tämä tapahtui? En rehellisesti tiedä, varmaan karma tapahtui tai jtn. Alotetaanpa kuitenkin ihan alusta tämä kertomus.
Elikkä viime viikolla niinkuin jo ehdin kitistä, tunsin oloni hieman kipeäksi. Olin suunnitellut olevani viikonlopun kotona, leväten ja siivoten jne (LUE: syöden ja läskistyen!!) :D Alku vaikuttikin lupaavalta, siskoni osti meille elokuvan (KAUHUA) ja minä ostin ruoantekoainekset. Kyläilyn alussa teimme tortillalasagnen (oikein makoisaa, mutta ohjeessa oli liikaa mausteita) ja jälkiruoaksi PITI tehdä suklaalla päällystettyjä banaaneja, mutta koska kaupassa ei ollut yhtään banaaneja niin ostin sitten vaahtokarkkeja (OLIVAT MUUTEN IHAN SAATANAN PAHOJA!)
Tiesin jo päivällä päässäni vilisevien ajatusten takia, että menojalkaani vipattaa, perkeleen jalat sahaan ne kohta poikki, ja lähdimmekkin käymään äidillämme. Siellä sitten joimme ja kuuntelimme musiikkia ja saimme idean lähteä kannunkulmaan, jossa oli Halloween bileet (En tajua miksi juuri SINNE, mehän vihataan sitä paikkaa?) Ennen,baarissa ja sen jälkeen ei tapahtunut mitään erikoista, mitä nyt tulin Sunnuntaina kotiin ja kameraa ei löydy ei sitten mistään. Jos joku ruoja sitä pitelee hallussaan, katoppa sitä dogelin sympaattista naamaa ja palauta se kamera heti takasin mulle! Siis ei se ollut niin arvokas, mutta siellä oli paljon kuvia Nubasta ja Lauantai illasta joita en vielä ollut saanut koneelle ja se oli vasta 2kk vanha jne... 
Ymmärrätte varmaan, että me vasta tapailtiin toisiamme, toisaalta siksi varmaan se karkasikin multa... Paska kamera... MUR! :D Ja jos se löytyy, varsinkin kotoa, annan jokaiselle tämän tarinan kuulleelle 20 eukkoa suoraan händyyn! 
... Olen yrittänyt olla kunnon salapoliisi koko viikon ja yrittää jos se kamera jostain löytyis. Sen tuoma stressi ja tukkoisuus aiheutti oikein mukavan jäynän tänään, nukuin pommiin. Meni koko päivä sekasin töissä ja kotona, ja jos multa kysytään niin juu, siivoan sitten viikonloppuna koko asunnon. 
Jepsis jepulis, minä lähden tekemään elokuva tilausta, olen ansainnut muutaman uuden elokuvan itselleni.

P.s. MR DARCY ja Jacob Grimm (kahdella ämmällä) :P ovat vallanneet televisioni <3

P.p.s Viikon piristysruiske. Sain töissä lahjan. Eräs työntekijämme maalaa kaikille työtovereilleen persoonaalliset kahvikupit ja minä sain tällaasen. :)

P.p.p.s olen pahoillani kuvan paskasta laadusta, sekun tuppaa itkemään kadotetun poikaystävän syndroomaa tämä tietokoneeni webbicämi... :( 

Nysse sitten tuli...

Eli siis talvi tuli aikaseen. Kylhän sitä osas odottaakkin, kun työtoverit puhu et taivaalta räntää satais,olisi pitänyt sataa jo aikoja sitten. 
Pienessä paniikissa ja kovassa rahapulassa sitten pelkäsin viimeset pari viikkoa, et ei nyt tulis mitään vodaa taivaalta, koska työkenkäni ovat rikki ja kotona minulla ei ole kuin kahdet tajuttoman ohkaset tennarit.

Nuba mamman rikkinäisten työkenkien kanssa <3

Viime viikonloppuna sain itseni liikkeelle ja lähdin kenkäostoksille, se jos mikä on minun henkilökohtainen helvettini. Olen jo lapsesta asti vihannut ostaa kenkiä, en siis nähtävästi ole kovin naisellinen nainen... :) 

Jouduin ottamaan "salatililtäni" taas rahaa. Mutta sain kaiken tarvittavan ja enemmänkin.
Löysin alennuksesta lämpimät karvaturret, juuri sopivat kun menee töihin ja tulee töistä. Soveltuu myös Nuban kanssa lenkkeilyyn oikein sopivasti.Samaan aikaan sellossa oli Anttilassa kaikki Lumenen meikit -40% alennuksessa, joka sinänsä oli hyvä tuuri koska ripsarini ja puuterini oli loppu. Oikeasti nämä olisi maksanut minulle 94 euroa, mutta alennuksessa maksoin vain 60 euroa. Seuraavana päivänä löysin 25 eurolla tossut töihin. Sivussa harmaalla pohjalla on ihania pääkalloja, ajattelen että potkin talvea persuuksille näillä popoilla :) 

Lauantaina ehdin toki tehdä muutakin kuin shoppailla, kävin siskoni tupaantuliaisissa ja tämä salainen namidrinkki aiheutti humalaa ja rähinää. 
Onneksi oli huisin hyvä juoma, muuten heittäisin sen kiellettyjen juomien listalle, ufoshotin jatkoksi ;D 

... Nyt olo on aika kurja, tukkoinen ja kröhänen. Olen yrittänyt selvitä vain päivän kerrallaan ja hyvin etenee kun huomenna on edessä Perjantai. Eli siis viikko lähes lusittu.

Löysin viime viikolla "Pikku Joesta" joka sijaitsee Espoontorilla, Tuija Lehtisen Mirkka sarjan ensimmäisen kirjan. Olen yrittänyt jo kauan etsiä tätä kirjaa, odotan enemmän kuin  innolla pääseväni lukemaan, toisessa 

kädessä kirja ja toisessa mukillinen kuumaa kaakaota :) 

Hyvää Marraskuuta kaikille jotka pitävät pimeästä ja kaikille jotka eivät pidä,seuraa tärkeä tiedotus, taas yksi kuukausi lähempänä kesää <3

ÄRSYTTÄÄ KUN KAIKKI ÄRSYTTÄÄ!

Nyt on ollut kaksi päivää niin kuollut olo kun olla ja vaan voi. 
Se alkoi kutakuinkin viime viikon Perjantaina, se pieni ärsyttävä kuivayskä. Tällä viikolla se jatkui. Aamulla HIEMAN tukkoinen olo, hieman kuivaa yskää, EI kuumetta jotenka töihin vain marshophop. 
Ärsyttää, koska töissä olo on hyvä. Ärsyttää erään työntekijän,kirjaimellisesti PERSEkommentit. Ärsyttää, koska epäilen, että työtiloisamme leijuu onnellisuushiukkasia joka vähentää natinaa ja tehostaa työntekoa (ainakin itse olen ollut ihan terminaattori tällä viikolla, siis omasta mielestäni) (ja juu en usko salaliittoteorioihin) :D 
Ärsyttää,kun yritin kiukuta eräälle mieshenkilölle tänään ja se ei tajunnut sitä, toisaalta ihan hyvä vain... :D
Se hetki ärsyttää, kun lähtee töistä kotiin, koska ulkona on niin kylmä. Ärsyttää se, että edes se raivostuttava viimeviikkoinen vesisade ei ärsyttänyt niin paljoa kuin tämä kylmyys.
Ärsyttää kun bussinaikataulut ei pidä paikkaansa, ärsyttää kun kaksi tänne tulevaa bussia kulkee samaan aikaan, peräkanaa, siis mitä järkeä?? 
Ärsyttää kun ei jaksa tehdä mitään, vielä enemmän ärsyttää se, että ei edes halua tehdä mitään! Ärsyttää kun ei jaksa tai halua tehdä mitään ja huomaa nenänsä edessä kaikki tekemättömät hommat. Ärsyttää varsinkin jos haluaisia aloittaa tekemään noita asioita, mutta on liian uupunut.
Ärsyttää mennä koiran kanssa ulos, koska siellä on äryttäviä ihmisiä.
Ärsyttää kun tää ärsytys ei johdu mistään minkä voisi korjata, kuten väsymys jne, koska nukun hyvin ja paljon.
Ärsyttää kun ärsyttää. Niin ja tuliko selväks, että mua ärsyttää?
... Tänään vaikka olikin tosi ärsyyntynyt olo kotiin tullessa päätin kohdata ärsyyntymiseni ja purin sen raivokkaaseen siivoamiseen. Nyt ei enää ärsytä, ainakaan niin paljoa. 

EI haha, juuri katsoin kameralta valokuvia Nubasta. Tämän jälkeen ei voi enää olla huonolla tuulella. <3 

P.s. Kyllä Nuba tietää miten mamma saadaan paremmalle tuulelle :) 

Elämäni sarjat vol 1

Kyllä, yksi, jota en tosin ole koskaan miettinyt harrastuksenani on keräily, enemmänkin lempisarjojeni DVD keräily.
Se alkoi kylläkin sillä, että olin ensimmäisiä kertoja kipeänä ja poissa töistä. En jaksanut levätä ja tein sitten kaikkea muuta kun lepäsin.
Sitten keksin miten saisin itseni pysymään sängyssä ja menin lääkärin jälkeen suoraan Anttilaan ja ostin sieltä lempisarjani Sinkkuelämää tuotantokauden YKSI. Keräily on nyt valitettavasti tyssännyt hetkeksi, mutta olen saamassa kohta uusia perheenjäseniä kokoelmaani <3

Kirjahyllyssä ensimmäinen sarja:

Black Books / Kirjava joukko
(Niin niin hauska sarja)
Tyyli: Tilannekomedia

Kun ensimmäisen edes kerran kuulin koko sarjasta tuomitsin sen heti huonoksi, no hei camoon, ei TV1 tule mitään hyvää!
No suostuin kuitenkin uhrautuen katsomaan yhden jakson, koska esittely oli kutakuinkin tämä:
"Hei mieti, se päähenkilö on vähän niinku miespuolinen sinä!"
Pakko se oli katsoa minkälainen on miespuolinen minä :)

Herra Black <3

Sarjan päähenkilö on nimeltänsä Bernard Black (Dylan Moran) joka on myöskin yksi sarjan käsikirjoittajista. 
Herra Black omistaa hmm... hieman erilaisen kirjakaupan nimeltään Black Books. Kirjakaupan uumenissa hän juopottelee,polttaa tupakkaa ja on ilkeä asiakkailleen. Selvästi asiakaspalveluhenkinen ihminen, paitsi, että hän vihaa ihmisiä ja ei haluaisi asiakkaita ollenkaan kauppaansa.
Black on myös hirveä hänen työntekijälleen Mannylle (Bill Bailey) ja ystävälleen Franille ( Tamsin Greig).

Vasemmalta oikealle: Manny, B.Black ja Fran.

Ekan jakson jälkeen olin totaalisen koukussa sarjaan! Loistavuutta tulee siitä, että sarjassa henkilöhahmojen suhde toisiinsa syvenee kokoajan, mutta vaikka katsoisi vain jakson sieltä täältä se ei haittaa.
Ainoa paha puute on se, että sarjaa tehtiin vain yksi tuotantokausi eli 18 jaksoa.
Lempijaksoni on ehdottomasti se, kun he lähtevät "lomalle" (jakson nimi "Nice change") Ottakaa itse selvää mitä se tarkoittaa :P

HUOM: Kuvat eivät ole omiani... 

SINKKUUS vs. PARISUHDE

Mietin tässä TAAS YHDEN mönkään menneen ihmissuhteen jälkeen, että olen viimeiset kuusi vuotta enemmän tai vähemmän seurustellut. 
Suurimman tuosta ajasta olen viettänyt heidän kanssaan saman katon alla.
Koska olen saanut enemmän aikaa itselleni, olen kolunnut kirjahyllyäni ja katsellut vanhoja DVD:itäni (miljoonatta kertaa) ja tällä hetkellä on menossa Sinkkuelämää tuotantokausi 5. 
Sen innoittamana ajattelin kirjoittaa sinkkuuden ja parisuhteen hyviä puolia. Tämä idea lähti liikkeelle sarjasta 
Sinkkuelämää, mutta aloin miettimään kumpi näistä elämänmuodoista on minulle parempi. Aikaisemmin en ole osannut ajatella asiaa, koska olen ollut parisuhteessa, mutta nyt kun olen yksin olen alkanut katsella asioita myös toisesta näkökulmasta. (Ja herkkänahkaisille muistutan, että nämä ovat yksintoteen MINUN mielipiteitäni!)

Siivoaminen: Vihaan siivoamista pakotetuissa olosuhteissa, mutta kun saan tehdä sen omalla painollaan jopa vihaamani TISKAAMINEN hoituu kun tanssi, ilman kitinää. No, parisuhteissa tulee niitä tilanteita kun toinen 
hoitaa enemmän kotitöitä, kun toinen ja sitten siitä tulee riitaa, TAI se tilanne kun kotityöt hoidetaan tiettynä päivänä yhdessä. Jälkimmäinen vaihtoehto on sinänsä ihanteellinen tilanne, mutta minulla se ei toimi. Jos 
sovittu siivoamispäivä on vaikka viikolla ja olen väsynyt töiden jälkeen, siivoaminen on viimeinen asia jota mietin, koska ainoa asia mitä haluan tehdä, on maata sohvalla. Yksin asuessa on ihanaa, kun tietää tarkalleen 
kuinka sotkuista siellä on, kun tulet ovesta sisään töistä, saat siivota riitelemättä juuri silloin kun haluat ja ainoa jota voit syyttää lääväsi sotkuisuudesta, olet sinä itse. 
(PISTE:sinkkuudulle)... (tai enemmänkin yksin asumiselle)

Kokkaaminen: Ei ole turvallista päästää minua keittiöön. Möhlään minkä kerkeen, keskityn muuhun ja joskus vielä sytytän tulipalon. Kuitenkin, osaan tehdä ruokaa, mutta en ole kovinkaan kekseliäs mausteiden käytön ja ainesosien yhdistämisen kanssa. Siksi, tykkään,kun joku tekee minulle ruokaa ja olen ollut onnekas löytäessäni miehiä, jotka sen tidon osaavat.
(PISTE: Poikaystävälle)

Yhteiset ja omat tavarat: Kun asuu tai viettää paljon aikaa toisen kanssa huomaa, että asunnossa on omien tavaroiden lisäksi myös toisen tavaroita. Siinä ei ole mitään vikaa. Mutta samojen tavaroiden käyttäminen voi alkaa raivostuttaa. Tässä muutama esimerkki:
Sama shampoo, josta toinen ei tietenkään voi kertoa, että käytti sen loppuun. Sen huomaa tietenkin vasta, kun et voi mennä kauppaan ostaa uutta.
WC-paperi: Senkin huomaa loppuneen kun kauppa on jo kiinni.
Ruoka: Kun tulet nälkäisenä kotiin ja haluaisit syödä jotakin tiettyä, huomaat sen kadonneen ja lähdet kauppaan, uupuneena ja nälkiintyneenä. Ja pirun vihasena. Tietenkin. 
(PISTE:sinkkuudelle)... (tai enemmänkin huomaavaisille partnereille)

Hauskat, ikävät ja tärkeät asiat: Tämä hetki tapahtuu useimmitten kun on eronnut. Kuulet tai jotain hauskaa tapahtuu ja tiedät, että ainoa ihminen jolle haluaisit kertoa sen on se ihminen joka ei halua sitä kuulla, ainakaan sinulta. Olen ollut niin kauan parisuhteessa, että olen tottunut siihen, että on joku jolle soittaa niin ikävien,kun hyvienkin asioiden tapahtuessa. Sama tilanne, mikä tapahtui kaksi päivää sitten ruokakaupassa. Menin sinne täysin uupuneena ja huomasin kassalla, että unohdin ostaa tärkeimmän (kahvin) ja jouduin menee sinne uudestaan. Oloni oli niin ahdistunut sillä hetkellä, että kun pääsin ulos kaupasta olisin vain halunnut soittaa jollekulle, joka piristäisi ja lohduttaisi ja tulisi halaamaan. Eipä ollut.
Toisaalta, nyt kun mietin, miksi en tajunnut soittaa ystävälleni? Aivoni ovat selvästi jääneet parisuhde moodille.
(PISTE:poikaystävälle) 

Pimeys: En pidä sitten yhtään pimeydestä, voisi melkein sanoa, että pelkään liikkua pimeällä ylipäätänsä missään,  jopa kotona pelottaa. Tietenkin, huvittavasti asun keskellä metsää ja täällä jos missä on PIMEÄTÄ iltaisin. Jos minulla olisi poikaystävä, tietenkin rakastava sellainen, tietäisin että edes joskus hän tulisi kanssani ulkoiluttamaan koiraa, voisin soittaa hänelle jos pelkään tai hän kaipaisi minua, jos jotain sattuisi tapahtumaan. Toisaalta, minulla on myös perhe ja ystävät, jotka soittaisivat jos minusta ei kuulu, mutta en voi olettaa, että he haluavat tulla kanssani ulkoilemaan iltaisin tai että he voivat puhua kanssani niitä näitä puhelimessa, etten pelkäisi niin paljon pihalla. 
(PISTE:poikaystävälle)

Raha-asiat: Yksin asuminen on kallista. Tietenkin rahan kuluminen riippuu aivan omista menoista jne. Rahaa tuli säästettyä mm. vuokrassa, mutta sähkö ja ruoka ja pesuainetarvikkeet maksoivat enemmän yhdessä kuin 
yksin. Yksin asuessa olen huomannut olevani tarkkaavaisempi siitä mihin laitan rahaa ja kuinka paljon verrattuna aikoihin kun asuin miehen kanssa.
(PISTE: Yksin asumiselle)

Kotiolot: Olen vasta muutaman kuukauden asunut yksin. (Nuban kanssa siis... ) :) Sitä ennen olen koko elämäni ajan asunut samassa taloudessa muiden kanssa (perhe,poikaystävä...) 
Tykkäsin siitä kun joku oli kotona odottamassa. Tykkäsin keskusteluista ja vain siitä, että sai olla toisen kanssa.Mutta nyt kun olen ollut yksin, olen tottunut tähän. Ja tämäkin on ihan mukavaa. Sinänsä yllättävää, koska olen aina pelännyt sitä ajatusta, että asuisin tai olisin yksin... :) 
(PISTE: Kummallekkin)

Nukkuminen: En tajua miksi minulla on makuuhuone ja sänky, kun nukun aina sohvalla?? :D Toisen vieressä nukkuminen ja siitä herääminen, varsinkin näinä kylminä päivinä on mukavaa.
(PISTE: poikaystävälle)

Rakastuneet pariskunnat: Ärsyttävät suunnattomasti, varsinkin juuri silloin, kun olet itse eronnut. Sitäpaitsi huomaan parisuhteessa olevani onnellisemman näköinen, kuin mitä yleensä olen.
(PISTE: Poikaystävälle)

...Okei. Lyhyt diagnoosi aiheesta (minulle oleellisimmat asiat parisuhteessa) jotka ihastuttavat ja vihastuttavat. 
Vaikuttavat todella pieniltä, mutta minulle ne ovat välillä helevetin suuria. Tietenkin minussakin on vikani (Kilahtelu ja riitely) jotka minun tulisi selvittää ennen kuin alan uuteen suhteeseen, KENENKÄÄN kanssa.
Nyt kun olen ollut yksin olen huomannut etten tarvitse miestä tai toista ihmistä lähelleni tunteakseni oloani hyväksi. Joten siihen asti ennenkuin löydän sen "oikean" itselleni, haluan pitää shampoo pulloni aina puoliksi 
täynnä.

(Kuva ei ole omani vaan sivulta andthatswhoiam) 

Nubamaiset terkut: 
Sanoin Mamitalle, et se ei saa alkaa seurustelee kenenkään kanssa, joka ei myös pidä minusta!