Lukijat

tiistai 18. syyskuuta 2012

SINKKUUS vs. PARISUHDE


Mietin tässä TAAS YHDEN mönkään menneen ihmissuhteen jälkeen, että olen viimeiset kuusi vuotta enemmän tai vähemmän seurustellut. 
Suurimman tuosta ajasta olen viettänyt heidän kanssaan saman katon alla.
Koska olen saanut enemmän aikaa itselleni, olen kolunnut kirjahyllyäni ja katsellut vanhoja DVD:itäni (miljoonatta kertaa) ja tällä hetkellä on menossa Sinkkuelämää tuotantokausi 5. 
Sen innoittamana ajattelin kirjoittaa sinkkuuden ja parisuhteen hyviä puolia. Tämä idea lähti liikkeelle sarjasta 
Sinkkuelämää, mutta aloin miettimään kumpi näistä elämänmuodoista on minulle parempi. Aikaisemmin en ole osannut ajatella asiaa, koska olen ollut parisuhteessa, mutta nyt kun olen yksin olen alkanut katsella asioita myös toisesta näkökulmasta. (Ja herkkänahkaisille muistutan, että nämä ovat yksintoteen MINUN mielipiteitäni!)

Siivoaminen: Vihaan siivoamista pakotetuissa olosuhteissa, mutta kun saan tehdä sen omalla painollaan jopa vihaamani TISKAAMINEN hoituu kun tanssi, ilman kitinää. No, parisuhteissa tulee niitä tilanteita kun toinen 
hoitaa enemmän kotitöitä, kun toinen ja sitten siitä tulee riitaa, TAI se tilanne kun kotityöt hoidetaan tiettynä päivänä yhdessä. Jälkimmäinen vaihtoehto on sinänsä ihanteellinen tilanne, mutta minulla se ei toimi. Jos 
sovittu siivoamispäivä on vaikka viikolla ja olen väsynyt töiden jälkeen, siivoaminen on viimeinen asia jota mietin, koska ainoa asia mitä haluan tehdä, on maata sohvalla. Yksin asuessa on ihanaa, kun tietää tarkalleen 
kuinka sotkuista siellä on, kun tulet ovesta sisään töistä, saat siivota riitelemättä juuri silloin kun haluat ja ainoa jota voit syyttää lääväsi sotkuisuudesta, olet sinä itse. 
(PISTE:sinkkuudulle)... (tai enemmänkin yksin asumiselle)

Kokkaaminen: Ei ole turvallista päästää minua keittiöön. Möhlään minkä kerkeen, keskityn muuhun ja joskus vielä sytytän tulipalon. Kuitenkin, osaan tehdä ruokaa, mutta en ole kovinkaan kekseliäs mausteiden käytön ja ainesosien yhdistämisen kanssa. Siksi, tykkään,kun joku tekee minulle ruokaa ja olen ollut onnekas löytäessäni miehiä, jotka sen tidon osaavat.
(PISTE: Poikaystävälle)

Yhteiset ja omat tavarat: Kun asuu tai viettää paljon aikaa toisen kanssa huomaa, että asunnossa on omien tavaroiden lisäksi myös toisen tavaroita. Siinä ei ole mitään vikaa. Mutta samojen tavaroiden käyttäminen voi alkaa raivostuttaa. Tässä muutama esimerkki:
Sama shampoo, josta toinen ei tietenkään voi kertoa, että käytti sen loppuun. Sen huomaa tietenkin vasta, kun et voi mennä kauppaan ostaa uutta.
WC-paperi: Senkin huomaa loppuneen kun kauppa on jo kiinni.
Ruoka: Kun tulet nälkäisenä kotiin ja haluaisit syödä jotakin tiettyä, huomaat sen kadonneen ja lähdet kauppaan, uupuneena ja nälkiintyneenä. Ja pirun vihasena. Tietenkin. 
(PISTE:sinkkuudelle)... (tai enemmänkin huomaavaisille partnereille)

Hauskat, ikävät ja tärkeät asiat: Tämä hetki tapahtuu useimmitten kun on eronnut. Kuulet tai jotain hauskaa tapahtuu ja tiedät, että ainoa ihminen jolle haluaisit kertoa sen on se ihminen joka ei halua sitä kuulla, ainakaan sinulta. Olen ollut niin kauan parisuhteessa, että olen tottunut siihen, että on joku jolle soittaa niin ikävien,kun hyvienkin asioiden tapahtuessa. Sama tilanne, mikä tapahtui kaksi päivää sitten ruokakaupassa. Menin sinne täysin uupuneena ja huomasin kassalla, että unohdin ostaa tärkeimmän (kahvin) ja jouduin menee sinne uudestaan. Oloni oli niin ahdistunut sillä hetkellä, että kun pääsin ulos kaupasta olisin vain halunnut soittaa jollekulle, joka piristäisi ja lohduttaisi ja tulisi halaamaan. Eipä ollut.
Toisaalta, nyt kun mietin, miksi en tajunnut soittaa ystävälleni? Aivoni ovat selvästi jääneet parisuhde moodille.
(PISTE:poikaystävälle) 

Pimeys: En pidä sitten yhtään pimeydestä, voisi melkein sanoa, että pelkään liikkua pimeällä ylipäätänsä missään,  jopa kotona pelottaa. Tietenkin, huvittavasti asun keskellä metsää ja täällä jos missä on PIMEÄTÄ iltaisin. Jos minulla olisi poikaystävä, tietenkin rakastava sellainen, tietäisin että edes joskus hän tulisi kanssani ulkoiluttamaan koiraa, voisin soittaa hänelle jos pelkään tai hän kaipaisi minua, jos jotain sattuisi tapahtumaan. Toisaalta, minulla on myös perhe ja ystävät, jotka soittaisivat jos minusta ei kuulu, mutta en voi olettaa, että he haluavat tulla kanssani ulkoilemaan iltaisin tai että he voivat puhua kanssani niitä näitä puhelimessa, etten pelkäisi niin paljon pihalla. 
(PISTE:poikaystävälle)

Raha-asiat: Yksin asuminen on kallista. Tietenkin rahan kuluminen riippuu aivan omista menoista jne. Rahaa tuli säästettyä mm. vuokrassa, mutta sähkö ja ruoka ja pesuainetarvikkeet maksoivat enemmän yhdessä kuin 
yksin. Yksin asuessa olen huomannut olevani tarkkaavaisempi siitä mihin laitan rahaa ja kuinka paljon verrattuna aikoihin kun asuin miehen kanssa.
(PISTE: Yksin asumiselle)

Kotiolot: Olen vasta muutaman kuukauden asunut yksin. (Nuban kanssa siis... ) :) Sitä ennen olen koko elämäni ajan asunut samassa taloudessa muiden kanssa (perhe,poikaystävä...) 
Tykkäsin siitä kun joku oli kotona odottamassa. Tykkäsin keskusteluista ja vain siitä, että sai olla toisen kanssa.Mutta nyt kun olen ollut yksin, olen tottunut tähän. Ja tämäkin on ihan mukavaa. Sinänsä yllättävää, koska olen aina pelännyt sitä ajatusta, että asuisin tai olisin yksin... :) 
(PISTE: Kummallekkin)

Nukkuminen: En tajua miksi minulla on makuuhuone ja sänky, kun nukun aina sohvalla?? :D Toisen vieressä nukkuminen ja siitä herääminen, varsinkin näinä kylminä päivinä on mukavaa.
(PISTE: poikaystävälle)

Rakastuneet pariskunnat: Ärsyttävät suunnattomasti, varsinkin juuri silloin, kun olet itse eronnut. Sitäpaitsi huomaan parisuhteessa olevani onnellisemman näköinen, kuin mitä yleensä olen.
(PISTE: Poikaystävälle)

...Okei. Lyhyt diagnoosi aiheesta (minulle oleellisimmat asiat parisuhteessa) jotka ihastuttavat ja vihastuttavat. 
Vaikuttavat todella pieniltä, mutta minulle ne ovat välillä helevetin suuria. Tietenkin minussakin on vikani (Kilahtelu ja riitely) jotka minun tulisi selvittää ennen kuin alan uuteen suhteeseen, KENENKÄÄN kanssa.
Nyt kun olen ollut yksin olen huomannut etten tarvitse miestä tai toista ihmistä lähelleni tunteakseni oloani hyväksi. Joten siihen asti ennenkuin löydän sen "oikean" itselleni, haluan pitää shampoo pulloni aina puoliksi 
täynnä.



(Kuva ei ole omani vaan sivulta andthatswhoiam) 

Nubamaiset terkut: 
Sanoin Mamitalle, et se ei saa alkaa seurustelee kenenkään kanssa, joka ei myös pidä minusta! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti